Geenin paikkaa kromosomissa kutsutaan lokukseksi ja jokaisella geenillä on oma paikkansa. Saman lokuksen vastingeenit määrävät aina ominaisuuden ilmentymisen jälkeläisessä. Alleeliksi kutsutaan geenien erilaisia muotoja. Alleeliparin yhteisvaikutus saa aikaan jonkun ominaisuuden ilmentymisen. Hedelmöityksessä saadut geenit molemmilta vanhemmilta määräävät yksilön genotyypin eli perimän. Jotkut ominaisuudet kuitenkin muuttuvat ympäristön vaikutuksesta ja tätä geenien muuttumista kutsutaan fenotyypiksi.
Dominoiva ominaisuus (iso kirjain) peittää alleen resessiivisen eli heikon alleelin (pieni kirjain).
Agouti-vanhemmilla on molemmilla dominoivana geeninä A ja resessiivisenä a. Niiden jälkeläiset voivat olla siis AA, Aa tai aa. Ominaisuus voi olla homotsygoottinen eli AA tai aa tai heterostygoottinen eli Aa.
 |
| lähde |
Alleelit siirtyvät hedelmöityksessä sattumanvaraisesti soluihin meioosin vähennysjaossa ja niitä siirtyy kummaltakin vanhemmalta vain yksi. Alleellit voivat olla multippeleita, joka saman geenin eri muotoja, jotka populaatiossa esiintyvät.
Kuitenkaan kaikki alleelit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Jälkeläisissä näkyy kummankin vanhemman ominaisuus samanaikaisesti. Välimuotoista periytymistä kutsutaan myös intermediaarinen periytyminen.
| lähde |
Veriryhmien periytyminen on esimerkki yhteisvallitsevasta periytymisestä. Alleeleja on kolmea erilaista A,B ja i. IA ja IB ovat dominoivia geenejä.
| lähde |
Letaalilla alleelilla tarkoitetaan tappavaa alleeliparia ja ne ovat heterostygoottisia. Ne ovat luonnossa yleisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti