Kaikkien eliöiden soluja ympäröi solukalvo. Sen lisäksi solukalvon ulkopuolella voi olla soluseinä, kasvisoluilla tämä rakentuu pääosin selluloosasta.
Lipidit (rasva-aineet) ovat yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä, yleensä ne koostuvat hiilestä vedystä ja hapesta. Lipidit liukenevat huonosti veteen. Yleisimmät eliöissä esiintyvät lipidit:
1) fosfolipidit
2) triglyseridit
3) steroidit
4) karotenoidit
Fosfolipidit ovat tärkeimpiä solujen kalvorakenteiden rakennusaineita. Niiden toinen pää on sähköisesti varautunut mutta toinen ei. Sähköisesti varautunut pää on hydrofiilinen (vettä kohti hakeutuva) ja toinen pää hydrofobinen (Vettä karttava) täten kun fosfolipidit joutuvat veteen tai vesiliuokseen ne muodostavat kaksikerroksisen kalvon.
![]() |
Solukalvon rungon muodostaa kaksi fosfolipidi kerrosta Lähde:http://www.nature.com/horizon/livingfrontier/background/images/membrane_f1.jpg |
Solu kalvon tehtävä on rajata solun sisäinen tila ulkopuolisesta ja pitää solun olosuteet sopivina.
Kalvorakenteen, erityisesti solukalvon kehittyminen oli edellytys evoluution kuluessa monimutkaisempien solujen syntymiseen. Solukalvossa on proteiineja joiden avulla elimistö tunnistaa omat solut vieraista.
Lipidi- ja proteiinimolekyylit pystyvät liukumaan kalvolla. Tämä mahdollistaa solukalvon muuttumisen ilman vaurioitumista. Kalvoproteiinit ovat uponneina jommalle kummalle puolelle lipidikerroksia tai ulottuvat kokonaan läpi. Ne kuljettavat aineita, toimivat entsyymeinä, viestien vastaanottajina.
Solukalvo päästää joitain aineita soluun tai solusta ulos sekä myös pitää toiset aineet sen sisä- tai ulkopuolella, kuljetustapa riippuu aineen pitoisuudesta, kemiallisesta koostumuksesta, sähköisestä varauksesta ja molekyylin koosta.
Diffuusio: aineen siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen. Tapahtumassa ei tarvita energiaa tällöin sitä kutsutaan passiiviseksi kulkeutumiseksi. Diffuusiota tapahtuu esimerkiksi ihmisen keuhkoissa.
Osmoosi: Vesi siirtyy aina laimeammasta liuoksesta väkevämpään. Osmoosikin on passiivista kulkeutumista.
Glukoosi sekä aminohapot ovat yleisiä solukalvon läpi kulkevia aineita, mutta ne ovat liian suuria mahtuakseen solukalvon aukoista eivätkä myöskään ole rasvaliukoisia joten ne eivät voi liikkua suoraan solukalvon läpi. Ne pystyvät siirtymään kalvon läpi avustetun diffuusion avulla. Tällöin kuljetettava aine liittyy väliaikaisesti kuljettaja proteiiniin, jotka päästää aineen irti solukalvon toisella puolella.
Elävät solut pystyvät siirtämään aineita pienemmän pitoisuuden puolelta suuremman pitoisuuden puolelle. Siirto tapahtuu kuljettaja proteiinin avulla, Solu joutuu käyttämään energiaa pystyäkseen siirtämään aineita solukalvon läpi. Tämän tapahtuman nimi on aktiivinen kuljetus.
Tehtävä 3 s.48
Pohdi mitä tapahtuu punasolulle kun se laitetaan
a. tislattuun veteen
b. 0,9 prosenttiseen NaCl liuokseen
c. 3,5 prosenttiseen NaCl liuokseen?
a. jos punasolu joutuu tislattuun veteen, alkaa solun sisälle virrata laimeampaa nestettä, jotta väkevyyserot tasoittuisivat nesteiden välillä. Tällöin punasolu pullistuu ja lopulta hajoaa. tämä tapahtuma tunnetaan myös hemolyysinä.
b.Punasolu itsessään sisältää 0,9-prosenttista suolaliuosta eli fysiologista suolaliuosta. solulle ei tapahdu mitään koska väkevyys erot ovat juuri olemattomat.
c. 3,5% liuos on Väkevämpää kuin punasoluille ideaali 0,9% liuos tämä johtaa siihen että puna solu painuu kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti